Presidentti Rouhani: Iran vastaa samalla mitalla, jos Yhdysvaltojen pakotteet rikkovat ydinsopimusta

Iranin presidentin Hassan Rouhanin mukaan maa tulee vastaamaan Yhdysvaltojen pakotteisiin, mikäli ne rikkovat vuonna 2015 tehtyä ydinsopimusta.

– Jos vihollinen rikkoo osaa sopimuksesta, me teemme saman. Jos he rikkovat koko sopimuksen, myös me teemme niin, Rouhani sanoi keskiviikkona valtiollisen uutistoimiston välittämässä ministerikokouksessa.

Yhdysvaltojen edustajainhuone hyväksyi tiistaina uudet talouspakotteet, jotka kohdistuvat Iranin vallankumouskaartiin, kuten myös Venäjään ja Pohjois-Koreaan.

Pakotteista on kongressissa poliittinen yhteisymmärrys, mutta niiden täytyy vielä saada senaatin ja presidentti Donald Trumpin hyväksyntä.

Pakotteet voivat vaarantaa ydinsopimuksen

Iraninen varaulkoministeri Abbas Araghi kutsui uusia talouspakotteita vihamielisiksi. Hänestä pakotteet voivat heikentää ydinsopimuksessa huomioituja Iranin etuja ja vaikuttaa sopimuksen toimeenpanoon.

YK ja ydinsopimuksen allekirjoittaneet maat ovat katsoneet, että Iran on toistaiseksi noudattanut sopimusta.

– Yhdysvaltojen uuden hallinnon on täytynyt kaksi kertaa viimeisen kuukauden aikana tunnustaa, että Iran on pitänyt kiinni sopimuksesta. Yhdysvalloilla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, koska kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on lukuisissa raporteissa selvästi todennut, että Iran on noudattanut sitoumuksiaan, Araghi kertoi uutistoimisto AFP:lle.

Iranin parlamentin ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan on määrä keskustella lauantaina ylimääräisessä istunnossa siitä, miten uusiin pakotteisiin reagoidaan. Parlamentti päätti aikaisemmin tässä kuussa nopeuttaa lakiesitystä, joka toteutuessaan lisäisi rahoitusta maan ohjusohjelmalle ja vallankumouskaartille.

Lähteet: AFP, Reuters

Analyysi: Ruotsin pääministeri sai uransa pahimman iskun – keksiikö Löfven ulospääsyn?

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on ajautunut uransa pahimpaan hallituskriisiin. Porvarioppositio uhkaa epäluottamusäänestyksellä kolmea ministeriä. Käytännössä se tarkoittaisi ministerien lähtöä hallituksesta, koska myös ruotsidemokraatit ovat ilmoittaneet tukevansa porvariallianssia äänestyksessä.

Vaatimus kolmen ministerin lähdöstä yllätti kaikki. Joukossa on kaksi Löfvenin luottopoliitikkoa, puolustusministeri Peter Hultqvist ja sisäministeri Anders Ygeman. Itämeren turvallisuustilanne on tehnyt kokeneesta Hultqvistista demareiden puolustuspolitiikan arkkitehdin.

Ygeman on loistanut julkisuudessa suosittuna ministerinä pakolaiskriisin ja terroriuhkien taitavana hoitajana.

Heikkona pidetylle porvariallianssille tietoturvaskandaali oli kuin oljenkorsi, johon tarttua. Neljän puolueen on ollut vaikea löytää yhteistä säveltä oppositiossa etenkin kun moderaattien eli kokoomuksen puheenjohtaja Anna Kinberg Batra väläytteli alkukeväästä yhteistyöhalujaan ruotsidemokraattien kanssa.

Batra sai tukea ajatuksilleen allianssin sisältä vain kristillisdemokraateilta, keskusta ja liberaalit suhtautuivat torjuvasti. Se on vahvistanut vaikutelmaa, että allianssi on erimielinen tai ainakin epävarma tavoitteistaan.

Allianssipuolueiden kannatus on hiipunut gallupeissa keskustaa lukuunottamatta. Keskustan puheenjohtajan Annie Lööfin menestys mielipidemittauksissa on lisännyt veikkailuja siitä, että perinteiset blokit voisivat murtua vuoden kuluttua pidettävissä parlamenttivaaleissa.

Porvariallianssin johtopuolue kokoomus on joutunut pelkäämään, että keskusta hyppää puheenjohtajansa Annie Lööfin vetämänä demarijohtoiseen hallitukseen. Lööf on tosin kiistänyt veikkailut blokkien murtumisesta ja vakuuttanut pysyvänsä Batran kelkassa.

Tietoturvaskandaali ja poikkeuksellinen kolmen ministerin haastaminen epäluottamuksella oli ehkä Batralle viimeinen hetki yhdistää allianssin rivit ja ottaa blokin johtajuus.

Pallo on nyt Löfvenillä.

Hän voi vaihtaa ministerit itse ja välttää sillä nöyryyttävän epäluottamusäänestyksen. Hallitus voisi jatkaa vahvojen ministerien menetyksestä huolimatta. Tähän vaihtoehtoon näyttivät monet polittiset lähteet keskiviikkoiltana uskovan.

Löfven voi myös ilmoittaa hallituksen erosta. Vaihtoehtoina olisivat uudet vaalit tai puhemiehen kierroksen jälkeen uuden hallituksen muodostaminen ilman vaaleja.

Porvariallianssi on ilmoittanut olevansa valmis valtaan, mutta se tarvitsee hallitsemiseen ruotsidemokraattien tukea.

Jos Löfven päätyy eroilmoitukseen, hän voi toivoa, että porvariallianssin yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa heikentää porvariblokin suosiota ja vahvistaa demareita äänestäjien silmissä.

Suomessa on tosin kokemusta, että uuden populistisen liikkeen kanssa ei pelata perinteisin kortein ja yllätyksiä voi olla luvassa Ruotsissakin.

Ruotsin hallitus kertoo aikeistaan torstaina aamupäivällä.

Ruotsin hallituskriisistä uutta tietoa torstaiaamuna

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven pitää hallituskriisiin liittyvän tiedotustilaisuuden huomenna torstaina aamulla kello 11.

Asiasta kertoi Tukholman Rosenbad-rakennuksen edustalle kokoontuneille toimittajille hallituksen lehdistöpäällikkö Odd Guteland hieman ennen iltakahdeksaa.

Kriisi liittyy hallitusta ravistelevaan tietoturvaskandaaliin, jossa Ruotsin valtion turvallisuuden kannalta tärkeää tietoa on voinut vuotaa ulkomaille. Oikeisto-oppositio esitti skandaalin takia epäluottamuslausetta kolmelle sosialidemokraattiministerille keskiviikkoaamuna.

Yle seuraa aihetta edelleen.

Lue täältä laajemmin aiheesta:

Ruotsissa hallituskriisi: Pääministeri Löfveniltä odotetaan ilmoitusta, hallitus saattaa jopa kaatua tänään

Aftonbladet: Oppositiolla on moukari käytössään

Ruotsin oppositio: Maan turvallisuus vaarannettu – epäluottamuslause kolmea ministeriä vastaan

Ruotsin salaisten agenttien henkilöllisyydet paljastuneet? Liikennehallituksen skandaali paisuu

Pitääkö Putin Savonlinnan oopperasta? – Sitä ei tiedetä, mutta Venäjän ote taiteesta kiristyy

Kun Olavinlinnassa torstaina alkavat kuulua Pjotr Tšaikovskin Jolanta-oopperan sävelet, monia mietityttää yhden katsojan tuntemukset.

Viihtyykö Venäjän presidentti Vladimir Putin esityksessä? Pitääkö hän ylipäätään oopperasta? Kysymyksiin on hyvin vaikea vastata, koska Venäjän presidentti kertoo itsestään julkisuudessa vain vähän ja laskelmoidusti.

Putin vierailee ahkerasti oopperassa ja teatterissa. Vierailut ovat kuitenkin osa valtion kulttuuripolitiikkaa ja huolellista presidentin imagon rakentamista.

Savonlinnan oopperajuhlien Jolanta sopii erittäin hyvin toteuttamaan molempia tarkoituksia. Oopperan esittävä Moskovan Bolšoi-teatteri on Venäjän ylpeys ja Tšaikovski koko maailman tuntema kansallissäveltäjä.

Pääministeri Putin lauloi itse

Viime vuosina Venäjän kulttuuripolitiikka on kääntynyt jyrkän konservatiiviseksi ja Putinin oma imago entistä vakavammaksi.

Vielä Putinin pääministerikaudella 2008–2012 ilmapiiri oli kepeämpi. Vuonna 2010 hän soitti pianoa ja lauloi englanniksi paksulla aksentilla Fats Dominon Blueberry Hill -jazzklassikon Pietarissa järjestetyssä gaalaillassa. Valtion RT-kanava on julkaissut esityksen verkossa.

Yleisössä kansainväliset vieraat, kuten näyttelijät Kevin Costner, Sharon Stone ja Gérard Depardieu taputtavat videolla villisti. Depardieu sai myöhemmin Venäjän kansalaisuuden.

Tempausta olisi vaikea kuvitella Nyky-Venäjälle. Nyt hallinto korostaa länsimaisen kulttuurin rappiota.

Vankeus uhkaa perinteisten arvojen loukkaajia

Käännekohta valtion otteen kiristymiselle olivat vaalivilppiä vastustaneet mielenosoitukset vuosina 2011–2012. Hallinnon silmissä näytti siltä, että kaupunkien keskiluokka näytti ihailevan liiaksi länttä ja oli siksi altis lännen vaikutusyrityksille.

Seuraavana vuonna kolme feministikollektiivi Pussy Riotin jäsentä tuomittiin kahden vuoden vankeusrangaistuksiin huliganismista Kristus Vapahtajan katedraalissa.

Pussy Riot -kolmikkoa vietiin oikeuden eteen Moskovassa 12. elokuuta 2012.
Huliganismista syytettyä Pussy Riot -kolmikkoa vietiin oikeuden eteen vuonna 2012.Maxim Shipenkov / EPA

Viime vuosina Venäjällä on muun muassa erotettu oopperajohtaja, jonka teatterissa käsiteltiin Jeesusta epäkunnioittavasti, tuomittu ehdolliseen vankeuteen Pokémon Go -peliä kirkossa pelannut bloggari ja tuomittu nettikeskustelijoita uskonnollisten tunteiden rikkomisesta.

Skandaalit ja oikeudenkäynnit ovat osoittaneet, että taitelijan kannattaa pysyä erossa ainakin oppositiotoiminnasta, homoseksuaalisuuden kuvauksista ja ortodoksisen kirkon loukkaamisesta.

Moskovan valot Pekingissä

Toukokuussa Putin soitti taas julkisesti pianoa. Pekingissä kuvatulla videolla näkyy, kuinka Putin istuu kiireettömän tuntuisesti flyygelin ääreen odotellessaan tapaamista presidentti Xi Jinpingin kanssa.

Pian Putinin nähdään tapailevan enimmäkseen yhdellä kädellä nostalgisia neuvostoiskelmiä. Toinen melodioista on Suomessa Georg Otsin esittämänä tunnettu Moskovan valot.

Putinin pehmeämmän puolen näyttävä hetki oli tuskin spontaani. Videokamera oli heti valmiina, ja tallenne levisi nopeasti Venäjän valtiollisessa mediassa.

Jo tammikuussa oli julkaistu video (Euronews), jossa Putin lauloi Juri Gagarin avaruuslentoa muistelevaa neuvostoiskelmää Moskovan valtinyliopistossa.

Kontrasti vuoden 2010 esitykseen on suuri. Englanninkielisen kappaleen sijasta nyt kuullaan kotimaiselle vanhemmalle väelle suunnattuja nostalgiahetkiä.

Luostarivierailut osoittavat tukea kirkolle

Viime heinäkuussa Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan pyhiinvaeltajat kohtasivat yllättäen presidentti Putinin Konevitsan luostarissa Laatokalla Venäjällä.

Punaiseen toppatakkiin sonnustautunut presidentti vieraili luostarisaarella pienen seurueensa kanssa. Hyväntuulinen Putin jäi jumalanpalveluksen jälkeen jutustelemaan suomalaisten kanssa.

Putin Isä Timo Timo Tynkkynen Konevitsa
Isä Timo puhuu Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Konevitsassa.Timo Tynkkynen

Putin tekee myös näyttäviä virallisia vierailuja luostareihin ja kirkkoihin.

Presidenttihallinnon kalenterin mukaan hän on käynyt tänä vuonna kolmessa luostarissa, seurannut venäläistä balettia, vieraillut Tretjakovin galleriassa ja nähnyt Aleksandr Ostrovskin klassikkonäytelmän.

Julkiset esiintymiset osoittavat tukea konservatiiviselle kulttuuripolitiikalle ja Venäjän patavanhoilliselle ortodoksiselle kirkolle. Muuten hän ei juuri ota henkilökohtaisesti kantaa kulttuuriskandaaleihin tai lähinnä rauhoittelee niitä.

Samalla rohkeampi taide kokee takaiskuja.

Heinäkuun alussa Bolšoi-teatteri lykkäsi homoseksuaalin balettitähden Robert Nurejevin elämästä kertovaa balettia vain päivää ennen ensi-iltaa. Teatterin mukaan syynä oli esityksen keskeneräisyys, mutta mediatietojen mukaan käsky tuli kulttuuriministeriltä.

Lue myös:

Juonittelua, happohyökkäyksiä, itsemurhia – nämä skandaalit ovat värittäneet Suomessa vierailevaa venäläistä Bolshoi-teatteria

Tällaista oopperaa presidentti Putin menee katsomaan – "Tšaikovskia parhaimmillaan"

Putinin yksityiselämä, omaisuus ja vapaa-aika yhä suuria kysymysmerkkejä – mutta mitä niistä tiedetään?

Putinin onnittelukäynnillä puhutaan kaupasta ja Itämerestä – Ainakin Niinistö hyötyy tapaamisesta

Puutulleista pakolaisiin: Mistä Suomi ja Venäjä ovat keskustelleet 2000-luvulla?

Kaatuuko Ruotsin hallitus? Kriisikokous käynnissä pääministeri Löfvenin johdolla

Ruotsissa odotetaan tietoa siitä, miten hallitus reagoi opposition ilmoitukseen epäluottamuslauseen esittämisestä kolmea ministeriä kohtaan. Sanomalehti Aftonbladetin toimittaja arvioi, että pääministeri Stefan Löfvenin ilmoitus voi venyä jopa huomiseen torstaihin.

Ruotsin yleisradion SVT:n mukaan useiden ministereiden on nähty kävelevän Rosenbadin hallitusrakennukseen Tukholman keskustassa iltapäivän aikana. Pääministerin lehdistöedustaja ei ole kuitenkaan kommentoinut, mitä sisällä tapahtuu.

On mahdollista, että epäluottamuslauseen kohteena olevat sosialidemokraattiministerit eli puolustusministeri Peter Hultqvist, sisäministeri Anders Ygeman ja infrastruktuuriministeri Anna Johansson eroavat. Yhden lähteen mukaan Löfven harkitsee koko hallituksen hajottamista.

Hallituksella on vähemmistö valtiopäivillä, ja oikeisto-opposition neljän puolueen lisäksi ruotsidemokraatit tukee epäluottamuslausetta. Varsinaisen epäluottamuslauseäänestyksen ajankohdasta ei ole vielä tietoa.

Epäluottamuslauseen taustalla on tietoturvaskandaali, jossa Ruotsin valtion turvallisuuden kannalta tärkeää tietoa on voinut vuotaa ulkomaille.

Tiedot vaarantuivat, kun Ruotsin kuljetushallituksen tietotekniikkapalveluiden rekisterit ulkoistettiin vuonna 2015. Ulkoistuksen seurauksena rekistereihin on ollut pääsy ulkomaisilla it-työntekijöillä, joille ei ole tehty turvallisuustarkastusta.

Lue täältä laajemmin aiheesta:

Ruotsissa hallituskriisi: Pääministeri Löfveniltä odotetaan ilmoitusta, hallitus saattaa jopa kaatua tänään

Aftonbladet: Oppositiolla on moukari käytössään

Ruotsin oppositio: Maan turvallisuus vaarannettu – epäluottamuslause kolmea ministeriä vastaan

Ruotsin salaisten agenttien henkilöllisyydet paljastuneet? Liikennehallituksen skandaali paisuu

Vapaa toimittaja Polina Kopylova: Putinille tärkeintä ei ole titteli, vaan valta

Venäjän presidentti Vladimir Putin saapuu torstaina Suomeen. Vapaa toimittaja ja kielenkääntäjä Polina Kopylova uskoo, että Putinin tärkein tehtävä on palauttaa Venäjän maine. Venäjä muistetaan tällä hetkellä parhaiten Krimin valtauksesta ja opposition kukistamisesta.

Kopylova totesi Yle TV1:n Päivän kasvo -ohjelmassa, että Putin johtaa nyt maata, jota lännessä nimitetään diktatuuriksi.

– Ainakin Venäjä on autoritäärinen maa. Ne asiantuntijat, jotka sanovat Venäjää diktatuuriksi ovat lähempänä totuutta kuin valhetta, sanoo Neuvostoliitossa syntynyt, nykyisin Suomessa asuva Kopylova.

– Todellista oppositiota ja puolueita ei ole syntynyt Venäjälle, koska ne “kopipeistatiin” aikoinaan lännestä. Puolueet perustettiin mielikuvituksen perusteella. Se vaikutti poliittiselta roolipelilta. Venäjällä on hyvin lyhyt kokemus demokratiasta.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen moni odotti, että Venäjästä olisi tullut demokratia, mutta toisin kävi. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen rikollisuus lisääntyi, mutta ilmassa oli myös paljon toivoa. Sen jälkeen on tullut takapakkia. Nyt sama kehityskulku nähdään Puolassa Unkarissa.

– Puolueilla ei ole samanlaisia juuria kuin esimerkiksi kokoomuksella Suomessa, Popylova sanoo.

Alussa venäläiset luottivat Putiniin, koska uskottiin, että nuori mies vie Jeltsinin jälkeen maata eteenpäin ja poistaa korruptiota. Krimin valtauksen jälkeen hänen maineensa vain kasvoi.

Nyt tyytymättömyys taas kasvaa. Köyhyys lisääntyy etenkin Venäjän reuna-alueilla. Oppositio on heikko.

Kopylova ei ole vakuuttunut siitä, aikooko Vladimir Putin vielä pyrkiä presidentiksi maaliskuussa.

– Putin tavoite tavoite on säilyttää valtansa. Hän ei niin välitä titteleistä, Kopylova sanoo.

“Shokeeraava hyökkäys” – Trumpin päätös estää transihmisten palvelus asevoimissa nostanut kritiikkiä

Transihmisiä puolustavan Palm Center -instituutin johtaja Aaron Belkin kutsui Trumpin tuoretta linjausta shokeeraavaksi ja valistumattomaksi hyökkäykseksi asevoimia ja niissä palvelia transihmisiä kohtaan.

– Presidentti on luomassa pahempaa versiota "Älä kysy, älä kerro" -politiikasta. Kuten tiedämme tämän epäonnistuneen käytännön historiasta, syrjintä haittaa sotilaallista valmiuttu, Belkin kertoi Reutersille.

Älä kysy, älä kerro -politiikalla viitataan Yhdysvaltojen sotaväen aikaisempaan käytäntöön, jolloin seksuaalivähemmistöjä ei hyväksytty, mutta sotilailta ei myöskään saanut kysyä heidän seksuaalisesta suuntautumisestaan.

Tutkimus ei tue Trumpin perusteluja

Presidentti Donald Trump on perustellut päätöstään transihmisistä koituvilla terveydenhoitokuluilla ja "häiriöillä".

Rand-tutkimuslaitoksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan transihmisten avoimen palvelun sallimisella asevoimissa olisi hyvin pieni vaikutus sotilaalliseen valmiuteen tai terveydenhoitokuluihin.

Yhdysvaltojen asevoimissa on aktiivipalveluksessa noin 1,3 miljoonaa ihmistä, joista noin 2 450 arvioidaan olevan transihmisiä. Mikäli heidän sukupuoleen liittyvät terveydenhoitokulut maksettaisiin asevoimien puolesta, vuotuiset terveysmenot nousisivat noin 2-7,6 miljoonalla eurolla, tutkimuksessa arvioidaan.

Lue lisää: Trump: Transihmiset eivät saa palvella Yhdysvaltojen asevoimissa

Lähde: Reuters

Puolassa perinne velvoittaa lähtemään kaduille – Mielenosoittajat saivat presidentistä osittaisen erävoiton

Kaduilla protestoineet puolalaiset saavuttivat maanantaina erävoiton, kun presidentti Andzej Duda joutui perääntymään.

Kansalaisten raivosta ja kansainvälisistä vastalauseista pelästynyt presidentti ei allekirjoittanutkaan oman puolueensa, populistisen Laki ja oikeus -puolueen ajamaa lakia, joka olisi antanut poliitikoille vallan valita mieleisensä tuomarit korkeimpaan oikeuteen.

Kyseessä on vasta erävoitto, sillä presidentti aikoo tehdä asiasta uuden esityksen.

Andrzej Duda puhujanpöntössä.
Puolan presidentti Andrzej Duda.Jacek Turczyk / EPA

– Nyt on meneillään omasta mielestäni EU:n ja Puolan vakavin poliittinen kriisi, arvioi Puolaan perehtynyt politiikan tutkija, valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta.

Nyyssönen uskoo, että konservatiivinen ja kansallismielinen Laki ja oikeus -puolue aikoo viedä oikeusreformin loppuun jossain muodossa.

EU ei ole vielä kertonut, miten se yrittää saada Puolan palaamaan ruotuun.

Keskiviikkona EU-komissio ilmoitti lähettäneensä Puolalle kehotuksen noudattaa EU-maiden yhteistä oikeusvaltioperiaatetta.

Vahva protestien perinne

Puolassa on hyvin vahva protestien perinne. Protesteilla on myös pitkässä juoksussa saavutettu paljon.

– Perinne velvoittaa lähtemään kaduille puolustamaan oikeuksia. Tämä on näkynyt selvästi Lech Wałesan toiminnassa ja viimeksi näissä Laki ja oikeus -puoluetta vastustavissa mielenosoituksissa, toteaa tutkija Heino Nyyssönen.

Ihmiset osallistuivat protestiin Puolassa 16. heinäkuuta 2017.
Ihmiset osallistuivat protestiin Puolassa 16. heinäkuuta 2017. Jakub Kaczmarczyk / EPA

Nykyisen Puolan alueella on osoitettu mieltä jo satoja vuosia sitten ja kommunismivallan aikanakin Puolassa protestoitiin enemmän kuin muissa itäblokin maissa.

– Tästä löytyy monia esimerkkejä, kuten vuoden 1956 merkittävä Poznańin kansannousu. Myös vuosina 1970 ja 1976 eli ennen solidaarisuuden nousua Puolassa oli useita protestiaaltoja, listaa Nyyssönen.

Poznańissa tehdastyöläiset lähtivät vaatimaan parempia työoloja. Protesti tukahdutettiin voimakeinoin. 1970-luvulla Puolassa osoitettiin mieltä hintojen korotuksia vastaan.

– Esimerkiksi naapurimaa Tshekissä ei ole protestoitu vastaavalla tavalla. Yksi syy voi olla se, että muutokset ovat olleet Puolassa nopeita ja jyrkkiä, kuten kymmenien prosenttien hinnankorotukset kommunistiaikana. Ne ovat ajaneet ihmisiä kaduille.

Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski mielenosoittajien joukossa Varsovassa 13. joulukuuta.
Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski mielenosoittajien joukossa Varsovassa joulukuussa 2015. Jacek Turczyk / EPA

Solidaarisuus muutti maailmaa

Nyky-Puolaa dominoi oikeistopopulistinen puolue, mutta Puola muistetaan Solidaarisuus-liikkeestä, joka alkoi horjuttaa kommunistista järjestelmää.

Väkijoukko kannattelee Lech Walesaa
Lech Wałesa 24.10.1980. Ullstein Bild / AOP

Puolalaisen protestoinnin kirkkain voitto lähti liikkeelle Gdandskissa Leninin telakalla elokuussa 1980, kun tuhannet työläiset menivät lakkoon. Lakon pontimena oli muun muassa elintarvikkeiden hintojen raju nousu.

Pian tehdastyöläiset ympäri Puolaa liittyivät protestiin.

Kommunistien kanssa neuvotellut protestin johtaja Lech Wałesa julisti reilut kaksi viikkoa myöhemmin lakkolaisille "Meillä on vapaa ammattiliitto, meillä on oikeus lakkoilla". Myöhemmin liikkeeseen liittyi lähes 10 miljoonaa työläistä.

Väkivallatonta vastarintaa painottanut Solidaarisuus-liike tukahdutettiin runsasta vuotta myöhemmin.

Liikkeen hurjasta kasvusta huolestunut armeija julisti Puolaan sotatilan joulukuussa 1981. Satoja johtajia, mukaan lukien Lech Wałesa, pidätettiin.

Solidaarisuus-liike kiellettiin ja sen toiminta siirtyi maan alle. Sotatila purettiin vuonna 1983 ja vangitut aktivistit vapautettiin.

Jännitteet kytivät 80-luvulla

Vuosina 1982-88 Puolassa vallitsi pattitilanne. Kommunistinen puolue ei murskannut oppositiota, eikä oppositio ryhtynyt kansannousuun.

Varsovan katunäkymä
Varsovan katukuvaa 1980-luvulla. Ullstein Bild / AOP

Puolan taloustilanne heikentyi heikkenemistään ja vuoden 1988 loppuun mennessä protestit ja lakot yleistyvät. Kommunistinen puolue ilmoitti olevansa valmis neuvottelemaan Solidaarisuus-liikkeen kanssa.

– 1980-luvun lopulla Puolassa oli laajoja mellakoita. Taloustilanne oli hyvin heikko ja kommunistipuolue oli pakotettu neuvotteluihin Solidaarisuuden kanssa. Se johti ensimmäisiin osittain vapaisiin vaaleihin itäblokin maissa, toteaa tutkija Heino Nyyssönen.

Solidaarisuus-liikkeen, kommunistien ja katolisen kirkon neuvottelut avasivat tien kommunismin kaatumiselle Puolassa.

Osittain vapaissa vaaleissa vuonna 1989 Solidaarisuus sai murskavoiton ja se pääsi muodostamaan hallituskoalition.

Tadeusz Mazowieckista tuli ensimmäinen ei-kommunistinen pääministeri sitten vuoden 1946.

Kuvassa ovat itäblokin ensimmäiseksi ei-kommunistiseksi pääministeriksi Puolassa noussut Tadeusz Mazowiecki ja nuori Donald Tusk. Mazowiecki on oikealla ja osoittaa oikealla kädellään eteenpäin. Tusk taputtaa hänen vieressään.
Tadeusz Mazowiecki ja nuori Donald Tusk vuonna 1994. EPA / Janusz Mazur

Vuotta myöhemmin Lech Wałesa valittiin Puolan presidentiksi. Markkinauudistukset ja yksityistäminen alkoivat.

Protestointi jatkui 90-luvulla

Protestointi jatkui Puolassa vapautumisen jälkeenkin, kertoo tutkija ja itäisen Keski-Euroopan asiantuntija Heino Nyyssönen.

1990-luvulla Puolan kaduilla järjestettiin protesteja ja mielenosoituksia enemmän kuin monessa muussa Itä-Euroopan maassa.

– Voisi mainita esimerkiksi hiilikaivosten lakkautuksia, telakkateollisuuden alasajoa ja valtion työntekijöiden irtisanomisia koskeneet protestit, kertoo Heino Nyyssönen.

Usein massiivisilla mielenosoituksilla ei ole saatu Puolassakaan aikaan muutosta, tai pysäytettyä sitä.

– Rakennemuutoksia on ajettu Puolassa läpi protesteista huolimatta.

Käännös oikealle vuonna 2015

Puolassa on järjestetty massiivisia mielenosoituksia sen jälkeen, kun populistinen Laki ja oikeus -puolue nousi valtaan vuonna 2015.

Saman vuoden lopussa kansa vastusti kaduilla hallinnon puuttumista median toimintaan.

Protesteista huolimatta tiedotusvälineiden toimintavapauksia rajoittava laki säädettiin. Sen jälkeen hallitus on voinut esimerkiksi nimittää valtiollisen television ja radion johtajat.

Viime vuonna Puolassa marssittiin myös aborttilain tiukentamista vastaan. Tällä kertaa mielenosoittajat saivat erävoiton, kun hankkeesta luovuttiin. Lakiesitys olisi sallinut abortin vain äidin hengen ollessa vaarassa.

Aborttilakimielenosoitus Puolassa.
Aborttilakimielenosoitus Varsovassa 22. syyskuuta 2016. Pavel Supernak / EPA

– Ainakin tiukempaa aborttilakia myöhästettiin. Laki ja oikeus -puolueella on kuitenkin edelleenkin näkemys, että aborttilainsäädäntöä pitäisi kiristää. Ainakin mielenosoittajien tilapäisestä voitosta oli kysymys, tutkija Heino Nyyssönen sanoo.

Tuorein oikeusreformi ei siis mennyt läpi sellaisenaan presidentin käytettyä veto-oikeuttaan.

Seuraavana päivänä eli viime tiistaina Duda kuitenkin hyväksyi samaan pakettiin kuuluvan lain, joka antaa oikeusministerille valtuudet irtisanoa ja nimittää alempien tuomioistuinten puheenjohtajia.

“Demokratian ja oikeusvaltion murentamisen tiellä”

Laki ja oikeus -puolueen kannatus on Puolassa 40 prosentin luokkaa. Nyyssönen pohtii, että puolueen menestyksen taustalla on populismi ja liberalismin vastaisuus.

– Trumpilainen politiikka on ollut valtavirtaa Puolassa ja Unkarissa jo ennen Trumpin nousua Yhdysvaltain presidentiksi.

Puolan nykyjohto on moneen kertaan ravistellut EU:ta, jossa Puolan ainoa ilmiselvä kumppani on Unkari.

Nyyssönen toteaa, että on mielenkiintoista nähdä kuinka pitkälle valtapuolue on valmis menemään kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta.

– Laki ja oikeus -puolue on halunnut esiintyä sheriffinä, joka laittaa asiat kuntoon. Sen takia on ironista, että juuri tämä puolue on lähtenyt näin vaaralliselle demokratian ja oikeusvaltion murentamisen tielle.

Aikajana: Telakan solidaarisuudesta tähän päivään

1980: Solidaarisuus-liike alkaa Gdanskissa Leninin telakalla.

1981: Solidaarisuus-liike tukahdutetaan, Puolaan julistetaan sotatila.

1982-88: Jännitteet kytevät, Solidaarisuus-liike toimii maan alla.

1988: Taloustilanteen heikennyttyä entisestään protestit ja lakot yleistyvät. Kommunistinen puolue taipuu neuvotteluihin.

1989: Solidaarisuus-liikkeen, kommunistien ja katolisen kirkon neuvottelut avaavat tien kommunismin kaatumiselle Puolassa. Osittain vapaissa vaaleissa Solidaarisuus-liike saa murskavoiton. Tadeusz Mazowieckista tulee ensimmäinen ei-kommunistinen pääministeri sitten vuoden 1946.

1990: Lech Wałesa valitaan Puolan presidentiksi. Markkinauudistukset ja yksityistäminen alkavat.

1991: Ensimmäiset parlamenttivaalit kommunismin kaatumisen jälkeen. Neuvostojoukot alkavat poistua maasta.

1993: Uusia protesteja: Puolan kaduilla on protesteja ja mielenosoituksia enemmän kuin useimmissa muissa vapautuneissa Itä-Euroopan maissa.

1999: Puola liittyy Natoon.

2004: Puola liittyy Euroopan unioniin.

2013: Kymmenet tuhannet mielenosoittajat vaativat Varsovassa palkankorotuksia ja lisää työtä.

2015: Populistisen Laki ja oikeus -puolueen valtakausi alkaa.

2016: Medialaki: Laajoista mielenosoituksista huolimatta Puola rajoittaa median toimintaa uudella lailla.

2016: Aborttilaki: Laajojen protestien jälkeen parlamentti hylkää aborttilain tiukentamisen.

2017: Oikeusreformi: Massiivisissa mielenosoituksissa vastustetaan hallituksen suunnitelmia oikeuslaitokseen puuttumisesta.

Viestintävirasto epäilee Postin toiminnan lainmukaisuutta – Kirjeitä ei enää jaeta tiistaisin

Viestintävirasto pitää Postin vastikään käyttöön ottamaa jakelupäiväuudistusta kyseenalaisena.

Posti ilmoitti äskettäin, että kirjepostia ei jaeta enää tiistaisin. Tiistaisin ei jaeta myöskään, aikakauslehtiä, mainoksia tai ilmaislehtiä, jos lähetykset on saatu jaettua jo maanantain aikana.

Samalla muutos tarkoitti sitä, että myös viiden arkipäivän jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvien postimerkillä varustettujen kirjeiden ja korttien eli yleispalvelukirjeiden jakelu tiistaisin loppui.

Sanomalehtien ja pakettien jakeluun ei tullut muutoksia.

Posti katsoo tiistaijakelun poistumisen täyttävän silti yleispalvelukirjeitä koskevan velvoitteen eli sen että yksityishenkilön tai yrityksen postimerkillä lähettämät kirjeet pitäisi jakaa viitenä arkipäinä viikossa.

– Jos postimerkillä varustettu kirje on postitettu perjantaina, jaamme sen maanantaina. Maanantaina postitetut kirjeet jaamme puolestaan keskiviikkona. Tavaomaisilla kirjeillä jakelutiheyttä ei ole määritelty vaan se riippuu Postin kanssa tehdystä sopimuksesta, kertoo Postin kirje- ja markkinointipalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp.

Posti ei yllättynyt Viestintäviraston tiistaina Postille lähettämästä selvityspyynnöstä.

Tätä muutosta on valmisteltu jo pitkään. Viestintävirasto on ollut siitä tietoinen. Muutoksen myötä he toimenkuvansa mukaisesti selvittävät onko se toteutettu postilain mukaisesti, Kulp sanoo.

Selvitämme onko nelipäiväiseltä näyttävä jakelu toteutettu viisipäiväisen vaatimuksen mukaan apulaisjohtaja Petri Makkonen, Viestintävirasto

Viestintävirasto ei pidä selvityspyyntöään rutiinitoimenpiteenä. Viestintävirastoa kiinnostaa miten postimerkillä varustettuja kirjeitä ja kortteja koskeva viiden arkipäivän jakeluvaatimus on saatu sullottua neljään päivään.

– Postilaki aika yksiselitteisesti edellyttää, että yleispalvelukirjeet on jaettava viitenä arkipäivänä viikossa. Nyt täytyy selvittää onko tämä nelipäiväiseltä näyttävä jakelu toteutettu viisipäiväisen vaatimuksen mukaan, sanoo apulaisjohtaja Petri Makkonen Viestintävirastosta.

Postin jakelupäivämuutos ei välttämättä ole lainvastainen. Jos näin kuitenkin kävisi, Viestintävirasto voisi velvoittaa Postia muuttamaan jakeluaan.

Näin on tehty ennenkin, jos ongelmia on ilmennyt.

– Yleispalvelukirjeen viisipäiväisestä jakelusta on tehty parin viime vuoden aikana Postille jo kolme korjausta vaativaa päätöstä ja viime syksynä asetettiin uhkasakkokin tehosteeksi. Onneksi Posti sai viime talven aikana nostettua jakelun lain edellyttämälle tasolle eikä sakkoa tarvinnut maksaa, Makkonen kertoo.

Posti pyrkii jakelupäiväuudistuksellaan tehostamaan toimintaansa. Lisäksi kirjepostin ja etenkin juuri yleispalvelupostin lähetysmäärät ovat vähentyneet kovaa tahtia jo vuosia. Paperikirjeen ovat korvanneet sähköiset yhteydenpitovälineet.

Uusi postilaki harventaa kirjejakelua

Postilainuudistus on tulossa voimaan mahdollisesti jo syksyllä. Uudistuksen myötä Postin yleispalveluvelvoite höllentyy.

– Rautalangasta väännettynä se tarkoittaa sitä, että kaupungeissa ja taajamissa on mahdollista siirtyä yleispalvelukirjeissä kolmipäiväiseen jakeluun.

Postille jakelun harventaminen toisi lisää joustoa kuljetuksiin ja voisi säästää kustannuksia. Kirjepostin perilletulo puolestaan voi hidastua.

Haja-astutus alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämään verkkoa eli lehtien varhaisjakelua yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi edelleen viitenä päivänä viikossa.

Trump: Transihmiset eivät saa palvella Yhdysvaltojen asevoimissa

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ottanut keskiviikkona pikaviestipalvelu Twitterissä jyrkän kannan transihmisten oikeuteen palvella maan asevoimissa.

Hänen mukaansa transihmiset eivät voi osallistua missään muodossa Yhdysvaltojen asevoimiin. Trump perustelee näkemystään transihmisistä aiheutuvilla lääketieteellisillä kuluilla ja häiriöillä.

Trumpin linjaus on täyskäännös presidentti Barack Obaman kaudella liikkeelle lähteneestä lakialoitteesta, joka olisi toteutuessaan sallinut transihmisten palvella avoimesti asevoimissa. Viime kuussa Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis ilmoitti, että tämän suunnitelman toimeenpanoa tullaan siirtämään.

Transihmiset ovat muun muassa transsukupuolisia ja muunsukupuolisia ihmisiä, joiden syntymässä määritelty sukupuoli ei vastaa heidän kokemustaan.

– Konsultoituani kenraaleitani ja sotilasasiantuntijoita annan tiedoksenne, että Yhdysvaltojen hallitus ei hyväksy tai salli, että transsukupuoliset henkilöt palvelevat missään ominaisuudessa Yhdysvaltojen asevoimissa. Meidän asevoimiemme täytyy keskittyä selkeään ja ylivoimaiseen voittoon, eikä sitä voida rasittaa suunnattomilla lääketieteellisillä kuluilla ja häiriöillä, jotka transukupuoliset ihmiset asevoimissa toisivat mukanaan, presidentti Donald Trump twiittasi.

Jutussa on käytetty lähteenä CNN:ää.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater